Historiallisuus on mielenkiintoinen tulokulma onnellisuuteen. Sillä jos onnellisuus on sosiaalista, mitä sen on pakko olla, koska se on kielellistä, sen määrittely tapahtuu myös ajassa ja paikassa. Se, mikä teki isovanhempani onnellisiksi, ei tee minua onnelliseksi. Tämän takia tulevaisuuden onnellisuuden ehtojen määrittely vaatii myös tulevaisuuden itsensä määrittelemistä.
Toisaalta onnellisuuden käsitteen takana on myös ruumiillinen kokemus. Onnellisuus on ruumiissa olevaa onnellisuutta, vaikka sen reunaehdot muuttuisivat ajassa ja paikassa. Siitä, voiko onnellisuus olla vain ruumiillista, en ole aivan varma. Voiko koira olla onnellinen? Tällaista lingvististä tarkastelu ei seminaarissa ikävä kyllä harrasteta, ehkä se ei kuulu tulevaisuuteen. Onko onnellisuus kuten taideteos, eräänlainen loputon "lyhytsulku" yleisen ja yksityisen välillä. Onnellisuuden artikulointi muuttaa kokemusta, mutta toisaalta kokemus ei ole täysi ilman artikulointia jne.
Sen sijaan onnellisuuden ja sen erilaisten esitysten suhde on mukana ainakin työpajoissa. Työpajoissa tutkitaan sitä millä tavoilla onnea esitetään. Miten esimerkiksi muistokirjoitukset esittävät onnellista elämää? Itse olen tutkinut kuolinilmoituksien pyyteetöntä ja kristillisen kärsivää onnellisuutta. Voiko todellisuuden muuttaa onnellisuudeksi kielellä ja jos voi niin miten tätä valtavaa kielellistämisen asetta voi vartioida? Sillä valta kell kieli, sopii hyvin ainakin kuolinilmoituksien onnellisuuteen. Kristinusko on pystynyt ylläpitämään valtansa aikoinaan muuttamalla onnettomuuden onneksi. Kun kristinusko kirkasti kärsivän, muuttui nälänhätäkin ihanaiseksi via dolorosaksi, jouluaaton aatoksi, kutkuttelevaksi odotukseksi, jonka toisessa päässä oli taivasten valtakunta.
Tulevaisuudentutkijat ovat kuitenkin lähempänä tätä ja tulevaa hetkeä kuin mennyttä. Seminaarissa pohditaan mm. vankien onnellisuutta, lapsien onnellisuutta. Tulevaisuudentutkijat nimittäin, samoin kuin kristinusko, haluavat tehdä ihmisistä onnellisia tai ainakin parantaa onnellisuusmahdollisuuksia.
Kommentit