Älykkyydestä:

- "Tämä on vähän hassua, oppiminen ja älykkyys on sen verran mutkikas asia eikä edes välttämättä kaikkein toivottavin jälkeläisen ominaisuus. Kaikki ihmiset pyrkivät saamaan hyvät geenit jälkeläisilleen, mutta valinta tapahtuu edelleen niin kuin on tapahtunut aikojen alusta lähtien eli sopivan kumppanin valinta, mikä ei ole puhdasta rationaalista valintaa. Vasta toissijaisesti aletaan miettiä miten esim. ravinto- tai musiikki tai geenimanipulaatio lisää haluttuja ominaisuuksia, jotka ei välttämättä ole älykkyys. Kuitenkin uskon, että luomumenetelmät jyrää tässä edelleen eli raskausajan ja vauva-ajan ravinto ja ulkoinen turvallisuus jne. "

- "Olen samaa mieltä, mutta ...  Näkemys on kypsä ja valistunut, mutta kun kysytään todennäköisyyttä niin pelkään, että älymainpulointia kyllä tapahtuu vuonna 2030. Toivon totisesti olevani väärässä, mutta sen verran on kyyti kylmää monilla kolkilla maapalloa nytkin, että taitaa toisin käydä."

- "Älymanipuolointia voisi käyttää. Kun ajattelee että alhainen äo korreloi monenkin asian kanssa, älymanipulointia voisi käyttää alariman nostamiseen. Toisaalta olen ymmärtänyt että huippukorkea äo on sosiaalinen este siinä missä esim autismi. Toivon kylläkin että tulevaisuudessa äo:n palvonta lakkaa. Flynn-efekti on jo taittunut. Emme me ilman kybernetiikkaa älykkäämmiksi muutu. Eikä se ole toivottavaakaan. Äly on loppupeleissä vain väline, ei itse tarkoitus."

- "Älykkyys ei ole sama asia kuin ÄO eli älykkyysosamäärä. ÄO on vain eräs testimuotoilu, eikä se ole edes mikään kiveenhakattu ainoa oikea älykkyyden mittari." Mikä on? Mielestäni on huono puhua käsitteistä jotka eivät tarkoita mitään ja kaikkea ja jonka merkitys muuttuu sen mukaan vastaako se pohtijan näkemystä aiheesta. Jos meillä ei ole tarkkoja määritelmiä, voisimme puhua aiheesta: "voiko sielua kehittää". Jos puhutaan oppimisesta, näkisin että sen merkitys vähenee, kyvyn prosessoida merkitys taas kasvaa. Miksi?

- "Oikeastaan lahjakkuus ja kiinnostus kulkevat hyvinkin käsi kädessä. Lahjakkuus, jota tässä keskustelussa ei myöskään ole määritelty, on tietty potentia. Huippupianisti ei ole huipulla siksi, että on niin huippulahjakas, vaan siksi että on niin huippukiinnostunut harjoittelusta että on kehittänyt taipumustaan/lahjakkuuttaan huippuunsa. Lahjakkuus ei siis ole automaatti. Toisella voi olla samalla lailla lahjakkuutta ja taipumuksia, muttei ole kiinnostusta, joten mahdollisuus kehittyä ei ole koskaan todentunut. Kiinnostus ja innostus on kaikessa toiminnassa oleellista. Tosin se ei aina riitä. Kiinnostus ja innostus voi tehdä yksilöstä hyvän pianistin, mutta ilman tiettyä taipumusta tai ominaisuuksia ei huipulle ole asiaa. En siis erottelisi lahjakkuutta ja kiinnostusta vaan täsmentäisin käsitteitä ja niiden välisiä suhteita."

Teknologisesta ja kulttuurisesta kehityksestä:

- "Tulevaisuudesta puhuttaessa puhujilla on joko dystooppinen tai utopistinen näkemys. Melko varmaa on että 20 vuoden päästä meitä kovasti naurattaa se mitä juuri tällä hetkellä teemme. Voi esim. olla että hmisen aiheuttama ilmastonmuutoshysteria on verrattavissa 80- luvun "Kohta tulee uusi jääkausi!!"- hysteriaan. Ilmastonmuutoshan on tosiasia, mutta ihmiset koittavat silti säästää sähköä samalla kun ratkaisut ovat makrotasolla ja aivan muualla kuin vaikkapa pienessä Suomessa. Noin rationaalisesti ajateltuna. Henk. koht. en näe edessä paljoakaan 'hyvää'. Näen länsimaisen sivistyksen häviön. Siltä kantilta katsottuna myös geenimanipulaatiot, tietoverkot jne. ovat melkoisen utopistisia. Sehän on resurssikysymys. Jos resurssit menevät siihen, miten selvitään esim. ilmastonmuutoksesta, lamasta ja laittomasta ja laillisesta maahanmuutosta, tuskin jää hirveästi viihteen ja henkisen kasvun lisäämiseen. Joukot ovat hajoamassa. (Canettin mukaan joukoilla on kolme vaihetta, ne muodostuvat, kulkevat kohti päämäärää ja lakipisteessä hajoavat.)."

- "Entäs jos olemme matkalla aineettomaan elämään? Simuloituva maailma säästää aineellista maailmaa. Keinoelämän synnyttäminen tekee biologista elämää tarpeettomaksi. Ei matka vuoteen 2030 mennessä ehtine pitkällekään siihen suuntaan, mutta aikaa taitaa vielä olla. Eikös Dawkins ole lähettämässä itsekästä geeniäkin avaruuksiin pakoon katoavaa maapallomaailmaa?"

- No, jos tulevaisuuden kuviin pitäisi saada kahden vaihtoehdon väliin sovittavaa ja realistista näkemystä, niin sama voisi päteä länsimaiseen sivistykseenkin. En usko että se noin vain häviää, vaan se muuttuu ja mukautuu, kuten on tähänkin saakka tehnyt.  Ainoa mikä tuon äkkinäisen lopun voisi sivistykselle tuottaa on juuri ilmastonmuutos. Ja ilmastonmuutostahan torjumme JUURI SIKSI että oma sivistyksemme säilyisi. Ilmastonmuutos ei tapa maapalolta elämää tai edes kaikkia ihmisten kulttuureja, mutta se uhkaa meidän länsimaista sivistystämme ja kulttuuriamme. Siksi olemme niin huolissamme. Linkola ei ehkä ole niin huolissaan, miksi olisi? No, ehkä koska elämän monimuotoisuus vähenee, mutta kun olot vakiintuvat, niin elämä lähtee taas monimuotoistumaan, luulemma."

Kollektiiveista:

- "Toisaalta ihmisillä on tapana muodostaa joukkoja, yhteisöitä, kansoja, tehdä selkeitä rajoja. Jos yhteiskunnalla ei ole rajoja, ihmiset alkavat muodostaa kulttuureja sen sisällä. Ihmiset joilla on yhteisiä etuja ja päämääriä. Näihin viiteryhmiin sitten redusoidutaan, niiden symboleita kannetaan ja asiaa ajetaan. Ristiriitatilanteet kärjistävät. En näkisi että syyt ovat aina ulkoisia, vaikka ne suurimmaksi osaksi ovat myös niitä. Tämä johtunee siitä että 80 % maailman varallisuudesta on 20 % hallussa (Pareton periaate). Mutta kun syyt ovat sisäisiä: Ihminen kompensoi. Jos kriisiä ei ole, ihminen luo sellaisen itse. Jos kaikilla on hyvinvointi, joku tavoittelee parempaa hyvinvointia, tai löytää kurjuutta ja vääryyttä siitäkin. Tämähän on hyvin yleinen ilmiö länsimaissa. On surkeaa ja väärin kun menee niin hyvin. Ideologiat ja valtiomuodot eivät toimi jos ne eivät sisällä ymmärrystä ihmisen luonteesta. Ihminen kääntää kaiken hyödyksi itselleen. Jopa selkeän uhriposition. Adaptaatio on ihmeellinen asia."

- "Ennakkoluulot ja viha ovat inhimillisiä ja ymmärtääkseni vahvasti elossapitäviä evoluution tuotoksia. On mahdollista että vuonna 2030 uskalletaan jo myöntää ihmisen todellinen luonto ja lakataan työntämästä sosiaalista kontruktionismiä kaikkeen. Akateemisissa ihmisissä on monta kertaa se vika että heillä ja todellisuudella ei aina ole kauheasti rajapintaa. Uskon että luonnontieteellinen näkökulma ajattelutapa saa isomman jalansijan. Kas kun asiat eivät ole niin yksinkertaisia. Mielestäni hieno ajatteluketju oli Elias Canettilla, joka Joukko Ja Voima- kirjassaan päätteli kansallissosialismin nousun saksassa johtuneen yleisen asevelvollisuuden kieltämisestä ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Kun koitetaan tukahduttaa jokin ihmiselle ominainen tapa toimia, se saattaa toimia katalyyttinä. Ottaen huomioon että vuonna 2030 Ranskan väestöstä on yli puolet muslimeja, kuten myös monien vanhojen siirtomaahallitsijoiden, eurooppa palaa tietyssä mielessä keskiajalle. Ruotsia myöten."

- "War is not the dreadful end to all things as mankind fears. Conflict brings balance to nature as it adapts, mutates, and transforms itself into something stronger than before. Mankind is the master of nature because we can choose those mutations on our own accord. We can accelerate the inevitable dominance of a species. Through war, we can make ourselves stronger at the time and place of our choosing. War is not hell, far from it. War is beautiful. War is divine."